keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Down South jatkuu... MARGARET RIVER- AUGUSTA- EAGLE BAY


En tiedä, että mihin tämä aika vierii täällä.... ei ainakaan blogin kirjoittamiseen.  Tosin olen hieman hämilläni, että lukeeko tätä kukaan - vaikka ei sillä sinänsä ole väliä, koska kirjoitan tätä omaksi ilokseni.  Jotakin muistojen arkistoon myöhempien päivien varalle.  Hämilläni olen siksi, että tilastoista näen, että tätä blogia on avattu useita kertoja erilaisissa IP osoitteissa. Mm. Kanadassa, Usassa, Venäjällä ( aukaistu lähes 30 kertaa ?), UKssa,  Ranskassa (oman konttorin väki on tuon IP:n alla) ja tietysti Suomessa.  Jäseniksi blogin seuraamiseen on ilmoittautunut vain  tyttäreni Riikka ja joku heppu josta en tiedä tuon taivaallista ? (pelottavaa) .....  Rauhoittaisi mieltä jos joku TUTTU, joka lukee näitä kirjoituksia antaisi vähän kuulua itsestään  - pelottavia nuo anonyynit ympäri maailmaa seurailijat !

No niin asiaan.  Lähdimme siis lauantai aamuna yli viikko sitten ..... (hyi, sanon tälle laiskalle blogin kirjoittajalle)  Margaret Riveriltä päiväreissulle viidenkymmen kilometrin päähän Augustaan.  Sijainti löytyy oheisesta linkistä. (linkkihirviöstä)

http://maps.google.fi/maps?q=Augusta,+Western+Australia,+Australia&hl=fi&ie=UTF8&ll=-34.208395,115.184097&spn=0.303234,0.617294&sll=-34.166363,115.861816&sspn=2.426986,4.938354&oq=Augusta,+Western+Australia,+Australia&vpsrc=6&hnear=Augusta+L%C3%A4nsi-Australia,+Australia&t=m&z=11

Matkalla pysähdyimme henkeäsalpaavan karripuu  (Eucalyptus diversicolor) metsikköä ihmettelemään.  Nämä puut kohoavat parhaimmillaan 60 metrin korkeuteen ja ovat maailman toiseksi suurimpia.  Korkein löydetty puu on 115,2 metrinen punapuu ja se sijaitsee Redwoodin kansallispuistossa Pohjois-Kaliforniassa.  Kun tuota alla olevaa mittatikkua katsoo n. 50 metrisen puun juurella niin on vaikea edes kuvitella että kuinka joku puu voi kasvaa vielä tuplasti korkeammaksi. Sen täytyy olla aikamoinen hujoppi.

David 186 cm mittatikkuna puun alla


Augustassa ajoimme heti eteläkärkeen Cape Leeuwiniin. Sanotaan, että tämä on paikka missä Intian Valtameri ja Eteläinen jäämeri kohtaavat ensikerran. Istuskelimme majakan lähellä rantakalliolla eväsretkellä ja otimme kiireet pois.   Mahtavat tyrskyt olivat upeata katseltavaa.


Eväsretki Augustan Cape Leeuwinissä

Itselaukaisilalla pelleilyä ja Leeuwin majakka

 Ei tämä valokuvaajan elämä aina helppoa ole :)



lopputuloksena termarille uusi hattu :)  Meillä on muuten molemmilla omat termarit.  Punainen mustalle kahville ilman sokeria ja sininen makealle maitokahville.


Kannattiko ryömiä ?

Kävimme viilentymässä turkoosissa vedessä ja jatkoimme matkaa. (alakuvan keskellä iso kallio jossa evästelimme)



Ajelimme eugalyptuspuiden varjostamia pikkuteitä ylös vuorenrinteitä.  Upeita näkymiä ja heinäsirkkojen sirinää.  Olimme keskellä ei mitään.



Paitsi, että tässä maassa voi olla "keskellä ei mitään"  -golf kenttä.

Golfkenttä  jossa tiiausaikoja on vapaana !

Yhtäkkiä - puolentunnin  kapuamisen jälkeen tulimme golfkentän tiiauspaikalle.   Heh, eipä ollut ruuhkaa siellä.  Yksi herraseurue teki lähtöänsä kierrokselle ja muuten paikka oli aivan autio.  Kehuivat, että on rauhallinen paikka pelata.  Kommetti ei minua yllättänyt


http://www.augustagolfclub.org.au/index.htm

Illalla menimme uimarannalle Margaret Riverin lähelle ja yhtäkkiä silmiini osui jotain tuttua.  SUOMI .  Mitä ihmettä ,  näinkö jossain sanan "Suomi" ???.    Sitten huomasin eräässä seurueessa olevan pojan päässä  lippalakin jossa luki selvällä suomenkielellä SUOMI.   Koska kuulin, että he eivät puhuneet isänmaamme äidinkieltä niin kysyin englanniksi, että "oletko sinä suomalainen".   Poika näytti hieman hämmästyneeltä -  niin minäkin koska jos päässä on Suomi lippalakki niin ei kai se kovin kummallinen kysymys ole.  Selitin, että kysyn siksi koska sinulla on päässä lakki jossa lukee minun kotimaani nimi.  Pojan äiti kertoi, että poika löysi lakin jostain... taisi olla koulun löytötavaralaatikosta ?  He eivät tienneet mitä Suomi tarkoitta ja olivat iloisia kun asia selvisi.  Totesimme, että olipas hauska yhteensattuma ja poika lupasi pitää lakista hyvää huolta ja lipun korkealla suomalaisten puolesta.

Suomipoika ja Indiana Jones. Aitoja molemmat !


Lämpimässä ilta-auringossa lekottelun ja uinnin jälkeen oli aika rauhoittua yöpuulle.


Sunnuntai aamuna lähdimme ajelemaan kotia kohti mutta viimeisen yön päätimme viettää Yallingupin lomakeskuksessa.  Se on suosittu surffuspaikka - Margaret Riverin lisäksi (Oskarille tiedoksi)

Margaret Riverin surffikeskus



ja tunnelmaltaan sporttinen ja nuorekas.  Olimme siis oikeassa paikassa :)  Meillä ei ollut varattu majoitusta etukäteen mutta löysimme viimeisen huoneen  Seashells Resortista. 


http://seashells.com.au/resorts/yallingup/overview/

Saimme huoneen (huoneiston !) edullisesti koska se oli vielä myöhään iltapäivällä vapaana. Halusivat buukara viimeisenkin pois. Saimme siis tahtomattamme hieman luxusta elämään.  Huoneisto poreammeella, kaikenmaailman vermeillä ja pihaterassilla varusteltuna - motellihuoneen hintaan.  Ei hassumpaa matalan budjetin matkaajalle.

Koska täällä on vielä kesälomasesonki niin illaksi oli viereisen hotellin isolla terassilla bändi ja tanssit.  Oli mukava istua illallisella ja kuunnella musiikkia.  Tosin suurin osa bilettäjistä oli nuorta surffisakkia mutta se ei menoa haitannut.

Aamiainen terassilla - jälkiruoaksi oli lettuja a'la David :)

Heräsimme aamulla ajoissa - koska emme halunneet hukata luxushuoneessa vietettyä aikaa nukkumiseen.  Lähdimme rannalle aamu-uinnille. Tai siis minä uin pitkän harkinnan jälkeen.  Aallot olivat aika kovia unenpöpperöiselle mutta vesi oli lämmintä kuin linnunmaito.






Aamu-uinnin jälkeinen meditaatio rannalla
Aamukävelyn, -uinnin ja laiskan lettuaamiaisen jälkeen pakkasimme tavarat ja matka jatkui kohti Eagle Baytä.


Ajoimme ensin Cape Naturaliste majakalle. Se on rakennettu vuonna 1904 mutta  on vieläkin toiminnassa oleva majakka.  Se on vain 20 metriä korkea mutta koska se sijaitsee korkealla kukkulalla niin korkeus riittää majakan toimintaan. Matkailjalle se on ystävällinen koska  sinne oli helppo kavuta. Sisään pääsee vain oppaan johdolla.  Sen optiset linssit (siis majakan eikä oppaan),  pyörivät edelleen yötä päivää ja heijastavat valoa öisille kulkijoille.  Se, että isot linssit pyörivät yötä päivää johtuu siitä, että  jos ne pysäytettäisiin päiväsaikaan niin se olisi vaarallista.  Linssit nimittäin toimisivat valtavan suurennuslasin tavoin auringon polttopisteenä ja aiheuttaisivat metsäpaloja.


Cape Naturaliste


Matka jatkui Eagle Baylle. Se(kin)  on hieno paikka.  Toinen toistaan upeampia matalia, turkooseja hiekkarantoja.  Tänne taidamme joskus tulla oikein ajan kanssa.

Eagle Bay


Emme kuitenkaan pysähtyneet edes uimaan vaan matka jatkui koska  oli jo iltapäivä ja olimme päättäneet  pysähtyä Busselton Jettylle evästauolle (me muuten näköjään ollaan joka niemen nokassa eväitä syömässä)  ja kuuluisaa parin kilometrin laituria ihmettelemään. Upea ilmestys onkin ja tuttu kaikista matkailumainoksista.  Jätimme kuitenkin laiturin päähän kävelemisen toiseen kertaan koska a) oli liian kuuma päivä parin kilometrin laiturilla kävelemiseen  b) meillä oli kiire jo kotimatkalle  c)  se on maksullinen -  joten syystä a ja b  emme suostuneet c:hen

Busselton Jetty

http://www.busseltonjetty.com.au/

Kun eväät oli syöty ja ihmeellinen laituri ulkoapäin syynätty niin lähdimme ajelemaan kotia kohti.  Ihana pitkä viikonloppu oli ohi ja arki sai  alkaa.

Onneksi emme vielä tienneet mikä meitä kotona odotti. Ja jotain ikäväähän siellä odotti.  Täällä asutaan hyvin yleisesti vuokralla.  Niin siis mekin.  Olimme ilmoittaneet vuokraemännälle (diagnoosi jonka olin tehnyt jo aiemmin:  ei ole järjen jättiläinen), että keittiön yläkaapin kiinnitykset pitäisi tarkistaa.   Hän ei lopsauttanut korvaansakaan asialle.  No worries - kaikki kunnossa ! 

Kun sitten avasimme kotioven - väsyneenä mutta onnellisena ihanan reissun jälkeen. Mikäs meitä siellä odottikaan - tällainen tervetulotoivotus.

Tervetuloa kotiin !


Saimme vuokraemäntäeijärjenjättiläisrouvan seuraavana päivänä paikalle ja siivoamaan jäljet.  Kaappi kiinnitettiin uudelleen - niin, että pultin toiset päät tuli seinäntakana olevan vessan seinästä ulos (Riiiikkaaaaa.... kuulostaako tutulta ;) .  Varmasti on ja pysyy !  Upouusi liesitaso ja -tuuletin kiinnitettiin paikalleen, rahalliset menetykset korvattiin ja homma kunnossa.  Me nyt kuitenkin alettiin katselemaan uutta asuntoa tältä samaiselta alueelta.  En tiedä, että paraneeko vaihtamalla mutta katsellaan hiljalleen muitakin vaihtoehtoja.  South Perth on alueena ihana ja kämppäkin on mieleinen mutta vuokraemännän vastuuttomuudelle voisimme antaa haisevan vastalauseen.  Kun vielä ollaan vastalauseita antamassa.  En nimittäin tiedä missä oltaisiin jos fyysinen sijainti olisi ollut keittiössä tuona kyseisenä hetkenä kun fysiikan laki teki tehtävänsä.  Painava kaapinrohjake niskassa ei olisi tehnyt hyvää jälkeä - se on varma.   Toivoin tänne tullessani vauhtia mutta en vaarallisia tilanteita.  Vauhtia  on riittänyt mutta nyt myös sitten pyytämättä (kuten entisen pääministerin faksit) vaarallisia tilanteita.  

Olen siis ollut kiireinen edellä mainitusta syystä  ravannut asuntonäytöissä.  Ei mene täällä ihan niinkuin Strömsössä.  Kun vuokrailmoituksessa lukee, että esittely esim. tänään klo 11.00.  Menen siis täsmällisenä ihmisenä TÄNÄÄN KLO 11.00 paikalle ja mitä ihmettä: siellä ei ole ketään. .... ihmettely ja puhelinsoitto välittäjälle.  "Ai se osoite...ei siellä tänään ole näyttöä, se oli eilen" ?????   Kun ilmoituksessa on kohde jossa pitäisi olla näyttö  huomenna klo 14.00  ja menet HUOMENNA KLO 14.00 paikalle - paikalle ei ole taaskaan ketään... ihmettely ja puhelinsoitto välittäjälle. " Ai se osoite... Se on vuokrattu jo viime viikolla tai viime kuussa tai viime vuonna tai olikohan se vuokrattavana ollenkaan"  @?&%%@#?%&   arghhhhhh........ mutta  ai niin..... no worries sano australialainen ja jatkaa iloisena asunnon etsintää!

p.s Asiaa ei yhtään helpota pohjoisen tytön näkökulmasta se, että ulkona on jatkuvasti + 40 c lämmintä - varjossa.  Kuuminta sitten vuoden 1965.
http://weather.thewest.yahoo.com.au/local-forecast/wa/Perth/

4 kommenttia:

  1. Joo ei oo pieniä punapuutkaan. Mä oon nimittäin käynyt taas vuorollani sellasten juurella pällistelemässä, ja on se vaan niin että noin vanhassa metsässä, noin isojen juurella sitä vaan nöyrtyy ja tajuaa oman pienuutensa... (http://pulinat.blogspot.com/2010/01/se-joka-kuuseen-kurkottaa-san-francisco.html)

    Pointsit pojalle lippalakista. Tulee taas todettua että maailma on aika hassua paikka!

    Ja osa noista ympäri maailmaa tulleista "käynneistä" voi olla robotteja. Mulla kävi tuolla jenkkiblogissa jo kauan Suomeen takasin tulon jälkeen niitä vielä ja tuli jollain kiinalla jotain kommenttejakin. Nykyään taitaa olla bloggerilla automaattisesti paremmat suojaukset noiden spämmikommenttien estoon.

    VastaaPoista
  2. Muistin sun San Francisco punapuu reissun mutta en muistanut sen metsikön nimeä. Aika pieni olo tuollaisten puiden juurella tulee, samaa mieltä.

    Näitä Suomi yhteyksiä on tullut vastaan muitakin. Yhtenä päivänä olin yksin uimarannalla ja kuulin viereiseltä viltiltä sanan sauna... kuulostelin vähän, että puhuivat Virostakin jotakin. Kysyin vaalealta tytöltä, että onko hän Suomesta. Olihan hän ja poika Virosta. Oli ollut jo puolivuotta oppilasvaihdossa ja ekan kerran törmäsi suomalaiseen uimarannalla. :)

    Hyvä tietää noista spämmikommenteista. Minä kun olen ihan noviisi tämän touhun kanssa - en sitten pelästy.

    Voi hyvin siellä !

    VastaaPoista
  3. Kyllä täällä tututkin lukee :) kun kerkiää...
    t. Kirsi

    VastaaPoista
  4. Kiva kuulla Kiki. Keskity sinä siellä kuitenkin lomailuun ! Nyt muuten hokasin, että mistä nuo eksoottisten maiden avaukset tulevat - Malesia, Indoesia.... no tietenkin lomailevilta kavereilta ! Te kun olette tuollaista reissaavaa sakkia :)

    VastaaPoista