Lichtfield National Park ja Darwin part. 2

Kun muutokuorman viimeisetkin palat oli  maanantaiaamuna lastattu kuljetusfirman konttiin ja saatettu matkaan Adelaideen, niin oli virkistäytymisen vuoro.

Ennen iltapäivän reissulle lähtöä tapahtui tosi kummallinen episodi Darwin Vibe hotellin siivoushenkilökunnan kanssa.  Olin sanonut aamulla siivoojapojalle, että meidän huonetta ei tarvitse siivota koska olemme vielä toisen yön,  mutta jos hän ystävällisesti vaihtaisi pyyhkeet, kun ne ovat kosteat (ja siellä tropiikissa ilmankosteus on about 100 niin mikäänhän ei hetkessä kuivu).  Poika sanoi, että ok hoidetaan.  Kun tulimme hotellille iltapäivällä ennen reissuun lähtöä ja tarkoitus oli mennä pikaisesti suihkuun,  niin huomasimme, että kylpyhuoneessa ei ollut mitään pyyhkeitä - ei kuivia eikä kosteitä.  Menin käytävään, jossa siivooja sattui juuri menemään ohi.  Kerroin, että meillä ei ole nyt yhtään pyyhettä,  jotta josko saisi kaksi, kiitos.  Hän katsoi minua suurin silmin ja sanoi, että ei ole !  ??????   Kysyin, että tarkoitatko sinä, että tässä hotellissa ei ole pyyhkeitä niin hän sanoi, että ei ole ! ?????   Ihmettelin, että miksi ne märät pyyhkeet on viety pois jos kerran ei ole uusia antaa tilalle.  Olisihan ne olleet tyhjää paremmat.  Mihin minä nyt kuivaan, lakanaan vai verhoon ? Toinen siivooja tuli sattumoisin paikalle ja ihmettelin hänellekin, että eikö tässä hotellissa tosiaankaan ole pyyhkeitä, niin hänkin sanoi, että ei ole ! ??????  Siinä meni meikäläinen hetkeksi ihan sanattomaksi.  Voiko joku siivooja olla niin TYHMÄ, että ottaa hotellihuoneesta pyyhkeet mutta ei tuo uusia tilalle ja sitten vaan pyörittelee toimettomana silmiään. (vastaus on, että voi näköjään)  Paikalle sattui kolmas siivooja, joka sanoi myös ensin, että ei ole pyyhkeitä,  kunnes minä ilmoitin, että soitan sitten respaan sillä suihkuun olisi päästävä ja pyyhkeet pitäisi sitävarten  jostain löytyä ja heti !  Alkoi pikkuisen keittää, joten kylmä suihku olisi sitäkin tarpeellisempi.  Sitten tämä kolmas siivooja muisti, että ai niin, onhan hänellä siivousvaunuissaan pari pyyhettä.  Ai niinkö, sehän on hienoa, että yövyme hotellissa jossa on pyyhkeet - jos ei nyt ihan automaattisesti huoneesa niin no worries - painitaan käytävällä parin siivoojan kanssa niin kyllä ne sitten ennemmin tai myöhemmin järjestyy !  Voi pyhä sylvi ja yksinkertaisuus..... jos hotellihuone maksaa 200 dollaria yöltä niin kait siihen nyt pyyhkeet kuuluu ilman painimista.  No loppu hyvin kaikki hyvin.  Kun seuraavana päivänä poislähtiessämme kerroin tarinan respaan, niin he eivät laskuttaneet toisesta yöstä ollenkaan ja olivat tosi pahoillaan.  Oli vissiin jäänyt siivoushenkilökunnan koulutus vähän kesken.  

No pääsimme siis viilentävään suihkuun ja  suihkunraikkaina matkaan. Kakadu National Parkin retkellä me jätimme kaikki vesiputoukset ajanpuutteen vuoksi käymättä.  Siellä niitä olisi ollut useampikin mm.  Jim Jim Falls  tai Twin Falls vain pari mainitakseni.   Jos joku siellä liikkuu ajan kanssa niin kannattaa poiketa.  Tosin riippuu vuodenajasta, että onko kaikkiin mahdollista mennä tai pääseekö perille ilman nelivetoa.... sadekaudella asia kannattaa tarkistaa.  Me säästimme vesiputousnähtävyydet muuttokuorman jälkeiseille päiville ja Darwinin ympäristöön.  Matkasimme n. 130 km etelään Litchfield National Parkissa  sijaitseville Buley Rockhole ja Florence  -putouksille.    Vaikka oli kuuma/kuiva kausi meneillään, niin vettä oli kuitenkin riittävästi pulikoimiseen.

Buley Rockhole

Täällä Buley Rockholessa me pulikoimme aika kauan .  Vesi oli ihanan viileää ja raikasta.   Kallioiden koloissa on niin syviä kohtia, että nuoret miehet hyppivät ja sukeltelivat kallioilta veteen.  Taisivat tuntea paikat. Meikäläiset tyytyivät vain killumaan ja nauttimaan krokotiilittomasta vedestä.

Vähän matkan päästä näistä pikkuputouksista on allaoleva Florence.  Se onkin sitten järeämmän luokan putous.  Kuva ei anna taaskaan oikein oikeutta mittasuhteille mutta mennäkseen uimaan Florenceen pitää  laskeuta parisaa rappusta alas .... ja toiset samanmoiset tietenkin ylös......

Upeita ja käymisen arvoisia paikkoja molemmat ja muitakin Lichtfieldistä löytyy.

Tämä  alla oleva kuva on Batchelorin pienestä kylästä, matkalla putouksille.  Minulle ei ihan selvinnyt tämän "taideteoksen" tarina mutta joku eurooppalainen oli näpertänyt sinne kopion jossain päin Eurooppaa sijaitsevasta linnasta....mutta että miksi ? En ymmärrä.  Huvinsa on ollut silläkin hepulla - tai sitten tosi vähän järkevänpää tekemistä. Siinä se törötti keskellä risteystä kuin  olisi Legolandiin tupsahtanut. 

Ilmassa oli pientä sateen ja ukkosen uhkaa joten päätimme ajaa suorinta tietä takaisin Darwiniin ja hurautimme saman tien Casinolle illalliselle, sinne samaan paikkaan jossa olimme perjantain illallistaneet tutun seurueen kanssa.   Auringon laskun ihailua (oli tällä kertaa hieman vaatimaton väreiltään)  ja sitten yöpuulle.  


 

Aamulla kävin aikaisin pikaisesti kävelylenkillä satamassa ja uimassa merivesiuimalassa.  Sitten pakattiinkin matkalaukut autoon - muutaman tunnin Darwin kierros autoillen ja lentokentälle. 

Aamunäkymä hotellin ikkunasta.  Oli helppo käydä aamu-uinnilla kun oli pyyhkeet talon puolesta

Lentokentälle mennessä pysähdyimme ensin Darwin Botanic Gardenissa.  Se oli viihtyisä vihreä keidas.  Iso puutarha, kasvimaat ja vesiputoukset.  Jos asuisin kaupungissa niin tämä olisi varmasti minun lempipaikkani helteellä.

Alla lähikuva tämän palmun kyljessä killuvasta siemenkodasta

Ihana vesiputous täällä Botanic Gardenissakin mutta eipäs ole uimakelpoinen.

Kaupunkikasvimaa ja tässä sen variksenpelättimet.  Hauskoja.

Poikettiin kahville National Museumin terassille.  Se olikin viihtyisä paikka.  Kahvi ja porkkanakakku  oli hyvää ja palvelu nopeaa.  Suosittelen .

Laskuvesi on täällä melkoinen. Kaikki veneilijät olivat asiantuntijoita koska yhtään venettä ei ollut jäänyt vahingossa töröttämään laskuvesihiekalle.

Kiertoajelimme eri kaupunginosissa ja kävimme kurkkaamassa Davidin historiaa mm :  Mindil Beachin, jonka kuuluisilla markkinoilla perheellä oli  pannukakun myyntivaunu vuosikaudet.  Sekä Royal Darwin Hospitalin, entinen työpaikka sekin.  Jos meidän Perthin kaupunginsairaala on jo parhaat päivänsä nähnyt, niin tämä kyllä vielä pisti paremmaksi.  Jos pitäisi yhdellä sanalla kuvata alla näkyvää sairaalaa niin sanoisin: ankea.  Todella ränsistynyt ja joka paikka täynnä likaisia,  huutavia ja humalaisia alkuperäisasukkaita.  Ei käy kateeksi niitä, jotka noissa olosuhteissa raskasta hoitotyötä tekevät.

 

                                       Arvatkaapa minkä niminen on Darwinin yliopisto ?

Aivan oikein !

Rekkari: KEEPLEFT (aja vasemmalla).
Darwinin jepeillä on huumorintajua.

Kotimatka sai alkaa.  Koneesta ihmettelin ihania hiekkarantoja ja turkoosia vettä.  Voi, voi mitä haaskausta kun siellä ei voi uida.   Kaupunki oli rauhallinen ja mukavan oloinen.  Tosin olimme siellä nyt,  kun on  kuuma kausi eikä kovinkaan paljon turisteja riesana..... joten enhän minä  tiedä, että minkälainen hulina siellä parhainpaan turistiaikaan on.  Sitä tosin vähän ihmettelin, että asiakaspalvelu oli aika välinpitämätöntä ja jopa hieman töykeää.  Mutta ehkä meidän kohdalle vain sattui  ne tyypit, joilla oli huono päivä.   Säiden puolesta kannattaa katsoa tarkkaan, että koska tuolle seudulle matkustaa.  Nyt lokakuun lopulla oli viimeiset ajat ennen monsuunisateita ja myrskyjä.  Seuraava "valkoihoisen" keli alkaa huhti-toukokuussa (eli Australian talvella) ja jatkuu loka/marraskuulle.  Jos siis haluaa varmistaa, että teillä ei ole vettä kahtametriä tai helle ei ole sietämätöntä tai monsuunisateet ei pilaa lomaa muuten vaan.

Tässä Darwinin vuodenajat  englanniksi ja aboriginaalien kielellä

Darwinin kaunista rantaviivaa

Kiitos Riikka Ilonan Iloisista :D  Mukavaa matkaseuraa !

Kotona Perthissä jälleen.  Ihana raikas  tuulahdus kun astuimme lenkokentän ovista ulos. Piti oikein hengittää syvään ja antaa keuhkojen nauttia happihyökkäyksestä.  Aaaaah !  Ikimuistoinen reissu mutta ei ole minua tehty tropiikkiin, se tuli tällä reissulla todettua.