perjantai 2. marraskuuta 2012

Northern Territory - Kakadu National Park



Kakadu Nationa Park - Ubirr
 
Kakadu National Park    sijaitsee n. 200 km Darwinista kaakkoon (itään ?) ja matkaan lähdimme iltapäivällä.  Oli hyvä hetki ajella ilmastoidussa autossa kun ilma oli tukalan helteistä.   Minulla ei ollut etukäteen oikein mitään realistista mielikuvaa koko alueesta.  Tai oli minun päässäni pieni ajatus trooppisesta metsästä, joka on täynnä upeasti laulavia lintuja ja vesiputouksia.   En ottanut asiasta etukäteen edes selvää. Ei tarvinnut,  koska tämä minun kumppanini on tehnyt  aikoinaan töitä Kakadu Parkin turistikuskina ja -oppaana.   Siinä minulla oli elävä ikioma Wikipedia /opas/autokuski matkassa.  Ei tarvinnut kun seurata silmät ymmyrkäisinä mukana ja kuunnella tarinoita.  Vähänkö oli luxusta.

Tuo minun käsitys pienestä trooppisesta metsästä meni vähän metsään.   Kakadu National Park on kooltaan n. 20 000 km2 (kaksikymmentätuhattaneliökilometrä !!!)  ja Australian suurin luonnonsuojelualue.  Se on myös UNESCOn maailmanperintökohde.   Nähtäväähän siellä olisi vaikka kuinka, mutta meillä oli varattuna tälle reissulle vain  n. 24 tuntia aikaa,  joten tehokkaita yritettiin olla - ja oltiinkin.  Asiaa helpotti tietysti se, että ei tarvinnut käyttää aikaa miettimiseen, vaan tämä minun oma ammattilainen kierrätytti ja näytti ne tärpit,  joihin kannattaa käydä tutustumassa silloin, kun aika on rajallinen,  saadakseen kokonaiskäsityksen alueesta.

Matkalla teimme pienen kierroksen Davidin historiaan eli kävimme katsomassa kaksi taloa "entisestä elämästä".   Se oli minullekin tärkeä kierros.  Mielikuvat ja kertomukset saivat rinnalleen visuaalisen realiteetin.  Meikäläisen kotikulmathan me olemme kiertäneet jo monesti Suomen reissuilla.  Tässä iässähän sitä historiaa on molemmille ehtinyt kertyä jo aikalailla.   Tähän historiaan liittyy myös seuraava kuva.   Pysähdyimme Humpty Doon kauppaan ostamaan kylmälaukkua ja evästä reissua varten.  Kun kävelimme kaupasta ulos,  niin huomasin erään vanhemman ladyn tuijottavan Davidia sen näköisenä, ettei usko silmiään tai olisi nähnyt aaveen.    Kun heidät katseensa kohtasivat, niin voi sitä jälleen näkemisen riemua !   Siinä kaupan pihalla oli Davidin perheen entinen lastenhoitaja, Angela. Hän on Papua Uusi-Guineasta ja on hoitanut eri perheiden lapsia koko ikänsä.  Vauvasta murkkuikäiseen 27 vuotta. Eikä koskaan ole saanut omia lapsia. Ihana nauravainen nanny. Jälleennäkeminen oli riemukas.  Kyllä siinä silmäkulmiaan pyyhki myös allekirjoittanut.  Aika herkkä mutta iloinen hetki.


Ihana kohtaaminen Angela nannyn kanssa

Humpty Doon Dumptyssä käytiin kaupassa
Kun kuulumiset ja puhelinnumerot oli päivitetty meidän piti jatkaa matkaa.  Matkalla David kertoi alueesta.  Mieleen jäi mm. tämä tarina.  Kakaduun alueellahan on kuiva kausi ja sitten sadekausi.  Kun sadekausi  alkaa niin vesi voi nousta 1-2 metriä ja se peittää alleen tiet ja ison osan koko kansallispuistoa.  Sen takia krokotiilit, puhvelit ja eksoottiset pitkäjalkaiset linnut elävät siellä. Riittävän kosteaa ja trooppista. 


Ei ole sadekausi nyt - ei.
 Kun sadekauden vesisateet valtaavat pellot pitkäksi aikaa vuodesta, niin joku keksi, että aletaan viljelemään riisiä niillä pelloilla.  Hyvä idea.  Riisi istutettiin ja jäätiin odottamaan satoa.  Sitä satoa odotetaan vieläkin, sillä pelloilla asuneet linnut huusivat visersivät, että "jippii nyt alkaa juhlat, pöytä on katettu".  Lintuja tuli tuhatmäärin katettuun pöytään ja ne pistelivät viljelykset poskiinsa.  Tappiota ei heti tunnustettu vaan alueelle siirrettiin armeijan yksikkö ja pelloista tehtiin ammuntaharjoituspaikkoja....eli armeija ampui juhlivia vesilintuja ja yritti näin pelastaa riisipellot. Mutta luonto voitti.   Riisit meni parempiin suihin ja kokeilu todettiin epäonnistuneeksi.  Muistoksi jäi kiinalaistyylinen iso rakennus tien varteen.   Taitaa tosiaan olla tuo BBQ  paremmin aussilaisten  hallussa.
Jesh, vesiraja alle kahden metrin ja tiellä pystyi ajamaan.



 Pysähdyimme pikaisesti matkan varrella ihmettelemään The Park Hut kahvilaa.  Aika eksoottinen paikka.

Baarin "Stiff shit corner" ...ööööh vapaasti suomennettuna "tönkköpaskan nurkka" ... ja vessat eivät olleet tässä kulmassa. En jäänyt tutkimaan, että mikä tässä kohtaa baaria oli tarkoitus tehdä tai jättää tekemättä......

Naisten vessan vieraat osa 1.


Pelottava baaritiski. Sen lisäksi, että  rekvisiitta oli pelottava niin baarissa oli ahdistavan kuuma.  Näin saunaihmisenä väittäisin, että baarimikkojen työlämpötila lähenee 60 astetta. Huh hellettä huh.



Vihdoin ylitimme Kakadun luonnonpuiston rajan. Pidimme vähän kiirettä, että ehtisimme käydä Ubirr kallioilla ennen pimeän tuloa. Ubirr ja sen näkymät ovat kuuluisia Crocodile Dundeen elokuvista sekä aboriginaalien kalliomaalauksista. Se on näkemisen arvoinen. Maisemat olivat tosiaan mahtavat ja alla kuvakavalkaadia Ubirrista.  Haastavaksi kallioretkeilyn teki hirvittävä helle.  Vaikka oli hattu ja juotavaa mukana niin minä tunsin jo vähän auringonpistoksen oireita...tai mitä se ikinä onkaan kun elimistö alkaa reagoida vilunväreillä ja kasvojen puutumisella paahtavan auringon alla.  No hengissä selvittiin mutta aika koville ottaa tottumattomalle.








Kuvat eivät tee oikeutta kallioiden mahtavuudelle.  Tuli monessa kohtaa Sydneyn The Three Sisters -kalliot mieleen.  Luonto ON täällä suurta ja ihmeellistä.





Aboriginaalien maalauksista jotkut olivat säilyneet hyvin (20 000 vuotta vanhoja) mutta osan aika oli jo turmellut.  Upeita olivat silti



Hei se "stiff shit corner" taitaakin olla täällä Ubirrin kallioilla.  Näyttää ainakin siltä !






Crocodile Dundeen maisemissa

Ei näy Dundeetä tuolla.....

....eikä tuolla......


Jee !!!  Löytyi :D

Kalliomaalausten ihailua ja vähän mittasuhdetta ....


Tämä kaveri asuu näillä kallioilla


  

Tämä kaveri asuu naisten vessassa eli vessakaveri part  2.



Ehdimme vielä ennen pimeän tuloa pysähtyä Cahill Crossing  joelle. Siinä kohtaa on raja, jota "valkoinen mies" ei saa ylittää ilman lupaa.   Joen toisella puolella on aboriginaalien suljettu alue nimeltä Arnhem Land.  Sinne ei ole muilla asiaa.  En nähnyt aboja,  mutta näin elämäni ensimmäisen krokotiilin.  Vau.


Tämä yksilö sai olla elämäni ensimmäinen luonnossa nähty krokotiili


Täällähän ei siis voi missään uida eikä mennä lähellekään veden rajaa. Se on krokojen reviiriä. Nämä varoituskyltit eivät ole vitsi vaan ne pitää ottaa vakavasti, jos meinaa selvitä Kakadu Parkista hengissä.


Kun krokotiili oli ihmetelty niin oli aika sunnata kohti yöpymispaikkaa eli  Jabirun kylässä olevaa krokotiilinmuotoista Gagudju Crocodile Holiday Inn hotellia. Oli jo ilta ja pimeä.  Paikka oli iloinen yllätys - nimittäin palvelu oli erinomaista.  Vaikka hotelli on jo vähän niin kuin paremmat päivänsä nähnyt (niin kuin tässä itse kukin), niin pienen ränsistymisen korvasi receptionin palveluhenkinen intilainen nuori mies. Saimme parempaa palvelua kuin missään muualla tähän asti Australiassa.  Kerroimme, että olemme aamulla lähdössä jo viiden aikaan Yellow Water -risteilylle.  Hän iski heti tiskiin Holiday Inn -kanta-asiakaskupongin, jolla saimme pitää hotellihuoneen klo 14.00 asti (täällä on yleisesti hotellihuoneen luovutus klo 10.00).  Eli ei tarvinnut aamuyöstä pakata kamoja autoon, vaan saimme tulla vielä risteilyn jälkeen hotelliin suihkuun, päiväunille ja pakkaamaan.  Lisäksi hän oma-alotteisesti kysyi, että onko meillä risteilylippu tulostettuna.  Kun sanoin, että ei, niin hän printtasi sen minun kännykästäni ja voi lá - kaikki oli valmista seuraavaa päivää varten.  Lisäksi hän tsekkasi, että saamme ruokaa, että ei tarvi nälkäisenä mennä nukkumaan. Se oli palvelua, sanon minä !  Voin suositella -ainakin jos intianpoika on työvuorossa.   Hotelli on tosiaankin krokotiilin muotoinen ja aika hauska ilmestys keskellä ei mitään.   Meidän huone oli keskellä vasenta kylkeä ja näkymä uima-altaalle, joka sijaitsee vatsa-aukon sisällä.



Tämä kuva on otettu Hotellin seinällä olevasta Holiday Inn mainoksesta

Reception aula

Hotellin uima-allas ja vesi oli oikein viileää ja virkistävää - pulahdin toisena päiväna kun tulimme risteilyltä.


Näitä iljakkeita roikkui uima-altaan takana olevissa puissa aamulla ja ne pitivät kamalaa meteliä.


Käytiin hotellin baarista hakemassa kylmää juotavaa.  Perfect !

Tadaa...... kaiken kruunasi KÄSISUIHKU - Crocodile Holiday Inn on täydellinen paratiisi Kakadu Parkissa.  Ylellistä kertakaikkiaan, koska vedenpaineetkin oli kohdallaan. Se ei aina ole täällä itsestään selvää - että suihku toimii niin kuin on totuttu. Ihan kuin olisi palannut sivistyksen pariin.  Alla vielä kartta Kakadu National Parkista.
Kartan oikeassa yläkulmassa näkyy Ubirr kallioiden sijainti. Siis ne kalliot joilta Dundeen löysin. Arnhem Highwayn ja Kakadu Highwayn risteyksessä sijatsee Jabirun kylä missä Holiday Inn sijaitsee ja missä yövyimme.  Yellow Water näkyy myös kartalla. Aamulla oli siis herätys 4.30 ja suuntasimme kohti Yellow Wateria.  Suurin elämys minulle ehkä ikinä.  Siitä huikaisevasta elämysristeilystä kerron huomenna kera tuhansin kuvin.

1 kommentti:

  1. Ihan mahtavablogi - en ole kaynyt itse NT:ssa ja kovasti mieli tekisi Kakaduun. Taidan hypata teidan mukaan ensi kerralla, sen verran kivalta reissunne kuulosti!

    VastaaPoista