keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Aina ei mene täälläkään niin kuin Strömsössä



Kuten olen monta kertaa todennut, niin täällä Australiassa ollaan yleensä kohteliaita ja otetaan toiset huomioon verbaalisesti.  Jopa minä, joka olen vähän (miten niin vähän?)  halki poikki pinoon -ihminen ja tässä tarvi mitään lässyttää kun hoidetaan asiat ja mennään eteenpäin -ihminen (äitini tyttö...), olen huomannut small talkaavani joka paikassaa. Tervehditään ja kysellään kuulumisia, vaikka ei kiinnostakaan: How ya going  ?  How are you today?  Ihastellaan ja kiitellään kaikkea, vaikka ei niin huvittaiskaan: beautiful!  magnificent!  perfect!  gorgeous!   Thank you so much!  Cheers!.....  jne läpälässynlässynlää.
Bussissa ollaan aina kohteliaita.  Tervehditään kuskia kun noustaan bussiin ja kiitetään kuuluvasti poistuessa.  Tosin näin minä tein Helsingissäkin mutta aina en saanut kuskilta vastausta. Voipi olla aikamoinen kulttuurishokki kun ensimmäisenkerran astun HKL:n bussiin.    Vaikka täällä näin näennäisesti otetaan toisia huomioon, niin olen törmännyt moneen kohtaan,  jossa asiat eivät hoidu ollenkaan toisia huomioonottaen. Esimerkiksi tämä.

Huoltoasemaketjut ovat täälläkin naimisissa vähittäismyyntikauppojen kanssa.  Samalla lailla kuin meillä esim. ABC ja Prisma.  Kun ostat Colesista 30$ ruokaa  saat kupongin,  millä saat ketjun huoltoasemalta 8 senttiä bensalitran hinnasta pois.  Woolworthsin systeemi on hieman kehittyneempi, ei mitään kuponkia vaan alennusoikeus menee suoraan järjestelmään ja senkus vilautatbonuskorttia kassalla ja tadaa..  johan on halpaa menovettä.  Halpaa ?  No ei se täälläkään halpaa ole.  Viikonloppuna 1.54$ (n.1.23 e)  alkuviikosta 1.45$.  Halvenpaa kuitenkin kuin Suomessa tällä hetkellä. Luin muuten juuri, että polttoaine Suomessa on nyt kalleinta 40 vuoteen.  Huh.  Mutta joka tapauksessa tämä tarkan markan tyttö haluaa hyödyntää ne alennusentit ja edullisimmat tankkauspäivät.

Se, että menovesi on halvempaa alkuviikosta tarkoittaa sitä, että kaikki kynnelle kykenevät ovat silloin huoltoasemalla jonottamassa.  Ja tässä onkin se kohta missä meikäläisellä meinaa mennä hermo.  Bensa-asemalla ei ole pankkikorttiautomaatteja vaan bensa käydään yleensä maksamassa kassalla.  No eihän siinä mitään erikoista ole, niinhän monesti Suomessakin joutuu  tekemään.  Mutta nyt väitän, että Suomessa on tässä nimenomaisessa kohdassa kohteliaita ja fiksuja ihmisiä täkäläisiin verrattuna. Ja se johtuu siitä, että täällä ei ajatella yhtään mitä tehdään ja ennen kaikkea ei katsella ympärilleen  mitä muut tekevät tai olisivat tekemässä jos pystyisivät..... ja nehän pystyisivät jos sinä siirtäisit sen helvatan kärrysi sivummalle sen jälkeen kun olet tankannut.

 Esimerkki viime viikolta.  Menen huoltoasemalle.  Tankilla on kaksi pistoolipistettä, eli kaksi autoa voi tankata yhtäaikaa.  Edessäni kaksi autoa. Etummaisen auton vanhempi herra tankkaa ja tankkaa ja tankkaa.  Seuraavan pistoolin varressa oleva rouva tankkaa, saa hommansa hoidettua ja menee kassalle.  Ensimmäisenä oleva herrakin on saanut tankattua.  Mutta mitä tekee hän? Alkaa huoltaa autoansa.  Ikkunat puhtaiksi, tuulilasinpyyhkijät puhtaiksi, takaluukkuakin (=boot)  pitää siivota jne.  Hänen perässään  tankannut rouva, joka on jo maksanut sekä palannut autoonsa odotteleemaan, että pääsisi jatkamaan matkaansa.  Minä odottelen, että pääsisin tankkaamaan,  kuten myös viisi autoilijaa minun takanani.  Kaikki vaan odottavat ja odottavat ja herra touhuaa.  Meikäläisellä menee hermo. Samalla kun siinä kiroilen näitä  itsekkkäitä ihmisiä huomaan, että se minun alennukseen oikeuttava Coles kuponkini on mennyt edellisenä päivänä vanhaksi.  Ei juma!!  Miksi minä tässä kökätän kun kallista bensaa saisin niiltäkin huoltoasemilta joilla ei ole jonoa eikä tyhmiä ihmisiä (siis muitakin kuin minä)!  Totesin, että en haluakaan tankata, haluan POIS siitä jonosta ja heti.  Mutta poistuminen EI onnistu,  kun tankkausalue on  ahdas ja täynnä autoja.  Lopulta etummainen herra saa viikonloppusiivoukset tehtyä ja menee kassalle.  Maksettuaan palaa autoon ja köröttelee pois.  Niin myös seuraavaksi tankannut rouva ja niin myös minä.  Minä en köröttele vaan kaasutan vihaisena paikalta, niin että perävalot vilahtaa. Tunsin itseni niiiiin idiootiksi ja turhautuneeksi kun olin mennyt sinne turhaan aikaani kuluttamaan.   (tästä muuten tulikin mieleen, että tiedättekö mitkä ovat kauneimmat jouluvalot?  Anopin auton perävalot kotitiellä tietysti, heh)

Menovettä tarvitaan.  Iltaruuhkaa Kwinana Freewayllä.


No koska auto piti jokatapauksessa tankata ja ruokakaupassakin piti käydä,  niin päätin, että periksi en anna. Piipahdan ensin ruokakaupassa ja hankin siten uuden alennuskupungin ja menen toiseen paikkaan tankkaamaan.   Näin teinkin.  Kauppaan, kuponki käteen ja huoltsikalle.  Jesh, hyvä tuuri.   Edessäni oli vaan kaksi autoa ja etummainenkin oli juuri poistumassa, joten suurta tulppaa ei edessä olisi.  Niinhän minä luulin.   Etummainen auto siis kaasutti pois.  Toista autoa tankkasi nuori rouvashenkilö, joka onneksi näytti siltä, että hänellä ei olisi pakonomaista tarvetta auton perjantaisiivoukseen tankkauspisteellä.  Koska huoltoasema-alueet ovat niin ahtaita, niin en voinut ohittaa tankkaajaa ja siirtyä  edessä olevalle vapaalle paikalle vaan jäin kiltisti odottamaan. Ja koska ajattelin, että tokihan hän huomioi, että hänen edessään on tyhjää ja hänen takanaan jotkut odottavat tankkausvuoroaan.  Normaali ihminen siis olisi tämän huomioinut ja siirtänyt tankkauksen jälkeen autoaan muutaman metrin eteenpäin.  Jos nyt ei älli ihan riitä sitä siirtämään kokonaan pois, esim.  johonkin tyhjään parkkiruutuun ja vapauttaa molempia pistooleja odottelevien kanssasisarien käyttöön, niin siirrä ainakin se pari metriä, pliis.   Mutta ei.  Kun hän on tankannut hän napsauttaa auton ovet lukkoon ja siirtyy ympärilleen katsomatta huoltoaseman kahvioon ja kassalle.  Takanani on autoja ja TAAS olen jumissa.  Siinähän kökötän. En pääse en ees en taas.  Tämä jumin tehneen auton edessä oleva vapaa tankkauspistooli tuntui ikään kuin ilkkuvan meille jonottajille. Tilanne oli jotenkin absurdi. Nainen blokkasi viisi autoa odottamaan itseään. Viereiselle tankkirivistölle tullut herra on tankannut ja maksanut ja kaasuttelee pois.  Naista, joka jätti meidät jumiin, ei näy ei kuulu.  Takanani oleva autoilija kaivelee nenäänsä ja naputtelee tekstiviestiä  - ei kiire mihinkään.   Eihän minullakaan kiire ole mutta jotenkin tulee mieleen, että helteisen ja aurinkoisen päivänsä voisi käyttää muutenkin kuin huoltoaseman tankkia tuijottaessa.  Juuri kun olen nousemassa ja lähdössä hakemaan naista siirtämään autoansa hän tulee ystävänsä kanssa kahviosta ulos.  Pyyhkii muffinsin muruset suupielestään (oli siis käynyt kahvilla joutessansa?????), hyppää ympärilleen katsomatta autoon ja menee pois.  Nyt väittäisin, että nämä perävalot olivat mieluisammat kuin ne anopin jouluiset. Jippii, pääsen tankkaamaan.  Tankkasin ( max. 2 min.) , siirsin autoni eteenpäin (40 sek.), kävin maksamassa (max, 2 min.)  ja totesin, että kyllä kannatti säästää se 4,50 dollaria. Mitähän kivaa sillä rahalla ostais?  Aikaa  kököttelyy meni n. 17 minuuttia, itse tankkaamisprosessiini maksuineen päivineen n.  4 min 40 sekuntia.  (Ajattelin nimittäin pitää kahvitauon kotona, ettei tarvi muiden odotella). Totesin, että ei pääse tuntipalkoille millään ja että aika ei ole rahaa täällä. Se on aikaa nenänkaivuuseen - siis niillä joilla ei mene hermot.  Suutuspäissään ei kykene edes siihen. Olin raivoissani tällaisesta ajattelemattomuudesta.  Kyllähän tuli laskettua kymmeneen muutamaan kertaan.

En  vaan voi aina ymmärtää, että mitä näiden ihmisten päässä  liikkuu.  Mutta no worries - ei hötkyillä.   Mitenkähän nämä asiat muuten siellä Strömsössä hoidetaan?   Cheers ja turvallista matkaa!




Tässä teille aiheeseen liittyvä lukuvinkkilinkki täkäläisen ystävän blogiin.  Ettekä käytä aikaanne ollenkaan turhaan, jos uppoudutte muihinkin Anun postauksiin.
  





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti